Maaseutu on Suomen menestyksen kivijalka

Kokoomuksen maaseutuvaltuustokunta julkaisi tänään 12.2.2019 avauksiaan. Akille maaseutu on tärkeä ja Aki allekirjoittaa tämän ohjelman! Aki ajaa maaseudun asiaa!


Maaseutu on Suomen menestyksen kivijalka

Suomen maaseudun asukkaat, elinkeinot ja luonnonvarat ovat ratkaisu moniin globaaleihin tulevaisuuden ongelmiin. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja puhtaan ruoan saatavuus voidaan turvata panostamalla suomalaiseen maaseutuun kokoomuksen arvoihin perustuen. Meidän on hyödynnettävä voimakkaammin maaseudun luonnon- ja voimavaroja. Tähän uskallukseen liittyy luottamus maaseudun kykyyn löytää oikeat ratkaisut, mutta myös vastuu antaa maaseudun menestyä. Maaseudulla työn tekemiseen ja yrittäjyyteen on monia luontaisia edellytyksiä. Sääntö-Suomen rajoitteita on karsittava kovalla kädellä. Maaseutu on tulevaisuudessa Suomen menestyksen kivijalka, tuoden miljardeja euroja paikallistalouteen. Kokoomuksen on nostettava maaseudun menestys yhdeksi avaintavoitteekseen.

Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan avaukset tiivistyvät kolmeen tavoitteeseen:

1) Maaseudun tulot nousuun

2) Kasvua metsästä

3) Maaseutu politiikan ytimeen


Maatalouden tulot nousuun

Maatalouden kannattavuus on heikentynyt vuosia, vaikka kuluttajat arvostavat ja käyttävät kotimaisia raaka-aineita. Suomessa tuotetaan elintarvikkeita erityisesti kotimarkkinoille, mutta Suomalaisella ruualla on maailmanlaajuisesti ylivertaisia vahvuuksia ja tulevaisuuden menestymismahdollisuuksia. Ilman maatalouden tulojen kasvua ja monipuolistumista ei esimerkiksi kotimaista huoltovarmuutta voida turvata. Tulevina vuosina maaseutupoliittisen päätöksenteon kärkitavoitteen tulee olla maatalouden kannattavuuden parantaminen ja alan uusiutumisen edistäminen.

Suomen maatalous autetaan kannattavuuskriisin yli varmistamalla, ettei alalle tule uusia menolisäyksiä tai veronkiristyksiä.

Kotimaisen ruuantuotannon toimintamahdollisuudet varmistetaan kaikissa tilanteissa, huomioiden huoltovarmuuskysymykset.

Elintarvikevientiin panostetaan ja suomalainen ruoka brändätään kuluttajia kiinnostavaksi. Markkinaosaamisen vahvistamiseksi rakennetaan yhteistyötä muiden pohjoismaisten toimijoiden kanssa.

Suomalaisen ruokaketjun kustannuksia alennetaan esimerkiksi säätämällä elintarviketeollisuuden erilaiset hallinnolliset maksut kilpailijamaita edullisemmiksi.

EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla edistetään aktiivista ja kehittyvää viljelyä sekä tuetaan rakennemuutosta. Uuden EU- kauden alku tehdään tuottajien kannalta sujuvaksi.

Suomessa tehdään tarvittavat toimenpiteet markkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja viljelijän tulo-osuuden kasvattamiseksi.

Suomalaiset pellot pidetään puhtaina ja vesistöjen suojelutoimet elinkeinon kannalta tarkoituksenmukaisina. Pellonraivausta tulee voida harjoittaa koko Suomessa. Luodaan edellytykset sille, että peltoa ei tarvitsisi raivata lannan levittämistä varten.

Maaseudun yrittäjien hyvinvoinnista, lomitusjärjestelmästä sekä tuotannosta luopumiseen liittyvistä asioista huolehditaan.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden ympärille luodaan elinvoimaa vahvistavia osaamisklustereita tuottajien, teollisuuden ja oppilaitosten välille.

Kasvua metsästä

Suomalaisten metsien aktiivinen ja lisääntyvä käyttö antaa työkalut ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja Suomen talouden kehittämiseen. Kiistattomien hyötyjen tunnustamisen asemasta metsien käyttöön asetetaan jatkuvasti uusia rajoituksia, eikä alan potentiaalia hyödynnetä. Tulevina vuosina sekä kotimaan että EU-politiikan on tarjottava mahdollisuuksia metsien kestävän käytön lisäämiseen. Metsästä saatavat uudet tuotteet ja palvelut tuovat uusia mahdollisuuksia Suomen viennille.

Suomalaisten metsien kestäviä lisäkäyttömahdollisuuksia ei heikennetä uusilla säädöksillä

Kotimainen ja EU-politiikka edistävät metsien käytön hallittua, kestävää kasvua. Suomen metsäpolitiikka on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

Ilmastonmuutosta hillitään vahvistamalla Suomen metsien kasvua metsien hoito-ohjelmalla.

Metsien ja soiden suojelua lisätään vapaaehtoisilla keinoilla Metso-ohjelman kautta, lisäksi ympäristöhaittoihin luodaan toimivat kompensaatiomallit.

Metsien kestävää käyttöä lisääviä investointeja edistetään.

Maa- ja metsätalouden kannattavuutta edistetään jatkamalla tilusjärjestelyjä.

Maaseutu politiikan ytimeen

Rajapinta maaseudun ja kaupunkien välillä on hälvenemässä. Hallinnolliset reformit, kuten kuntaliitokset, ovat edistäneet tätä omalta osaltaan. Monien kaupunkien ympärille on syntynyt kaupunkirakenteeseen kuuluva tiivis maaseutu. Tilanne vaatii panostuksia sekä maaseudun infraan että kaupunkien kehittämiseen. Menestys vaatii keskinäistä kunnioitusta, ominaispiirteiden ja mahdollisuuksien ymmärtämistä. Suhde on enemmän kuin yhteistyötä se on keskinäistä symbioosia.

Maaseudun ja kaupunkien välisen symbioosin merkitystä selvennetään kuluttajille sekä päättäjille.

Liikenneverkon korjaus- ja digiverkon investointivelkaa pienennetään pitkäjänteisellä suunnittelulla ja korjausohjelmalla.

Työllistämistä ja työpaikan vastaanottamista maaseudun elinkeinoihin helpotetaan.

Hallintouudistuksissa varmistetaan palvelujen saatavuus myös maaseudulla.

Aluekehittämisellä ja alueiden käytön suunnittelulla varmistetaan maaseudun menestymismahdollisuudet.

Maaseutuelinkeinojen säädöksiä kevennetään esimerkiksi yksinkertaistamalla maksatusta.

Työvoiman ja koulutuksen saatavuus maaseudulla työllistäviin ammatteihin varmistetaan.

Maaseudun koneresurssien uusiutumista, käyttöä ja huoltovarmuutta edistetään jakamistalouden mallien avulla.

Maanomistajaa koskee perustuslaissa turvattu yksityisomaisuuden suoja, kuten myös perustuslaissa säädetty vastuu ympäristöstä.